Tiesitkö tämän rokotteista?
Rokotteissa on vähemmän myrkyllisiä aineita kuin saamme elinympäristöstämme päivittäin.
Rokotteisiin lisätään hyvin pieniä määriä apuaineita, kuten alumiinisuoloja tai formaldehydiä. Niitä tarvitaan varmistamaan rokotteen teho, säilyvyys ja oikeanlainen koostumus. Määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin mitä saamme ruoan ja juoman mukana, huoneilmasta, liikennepäästöistä tai jopa äidinmaidosta. Apuaineisiin liittyy myös tietämättömyyttä: Alumiini itsessään on myrkyllinen aine, mutta suolamuodossa se on myrkytön.
Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat Suomessa harvinaisia hyvän rokotuskattavuuden ansiosta.
Taudit palaavat, jos rokotuksia jätetään ottamatta ja rokotuskattavuus laskee. Näin on käynyt esimerkiksi tuhkarokon osalta Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Vain harvat enää muistavat rokotuksin hävinneitä tai merkittävästi vähentyneitä tauteja. Sen vuoksi joku saattaa kuvitella, että rokotukset ovat tarpeettomia, kun tautejakaan ei enää ole.
Hyvä hygienia ja ravitsemus auttavat torjumaan vain osan tartuntataudeista.
Esimerkiksi maksatulehdusta aiheuttava hepatiitti A -virus pysyy loitolla, kun huolehditaan hygieniasta ja kypsennetään ruoka kunnolla. Vihurirokon leviämisessä hygienialla ja ravitsemuksella on pienempi merkitys. Jäykkäkouristusta aiheuttavaa bakteeria on puolestaan mahdoton hygienialla estää – meille kaikille sattuu havereita, joissa maa-ainesta tai muuta likaa saattaa joutua haavoihin.
Laajat tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät rokotukset aiheuta tyypin 1 diabetesta, autismia, MS-tautia eivätkä allergioita.
Tyypin 1 diabeteksen, autismin, MS-taudin ja allergioiden tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta. Tutkimusten mukaan niihin sairastumisella ei kuitenkaan ole yhteyttä rokotuksiin. Muun muassa tutkimustulokset autismin yhteydestä MPR-rokotuksiin on osoitettu virheellisiksi.
Rokotteet ovat turvallisempia ja suojaavat paremmin kuin itse taudin sairastaminen.
Rokote on hallittu tapa saada vastustuskyky tartuntatautia vastaan mahdollisimman vähin oirein ja jälkitaudein. Tuhkarokkotartunnasta seuraa jälkitautina aivotulehdus 400 kertaa useammin kuin rokotteesta. Kukaan ei ole kuollut tuhkarokkorokotteeseen, mutta korkeankin elintason maissa tuhkarokkoon kuolee yksi jokaista 10 000 sairastunutta kohden. On myös havaittu, että tuhkarokkorokotetut sairastavat vähemmän infektiotauteja ja kuolevat niihin harvemmin kuin tuhkarokon sairastaneet. Rokotteita kehitetään koko ajan turvallisemmiksi ja vähemmän haittavaikutuksia aiheuttaviksi.
Rokotteet kuormittavat vauvan immuunijärjestelmää yhtä vähän kuin hyttysen pisto.
Pieni vauva kykenee muodostamaan vasta-aineita yhdellä kertaa ainakin tuhat kertaa suuremmalle määrälle rokotteita kuin niitä on rokoteohjelmassa. Rokote ei ole elimistölle sama asia kuin tauti. Rokotteeseen poimitaan taudinaiheuttajasta vain vastustuskyvyn kehittymisen kannalta oleellinen osa.
Rokotteet vahvistavat lapsen vastustuskykyä.
Rokote valmistaa lapsen puolustusjärjestelmää kohtaamaan vakavia taudinaiheuttajia.
Rokotteilla ei ole yliannostuksen vaaraa samalla tavoin kuin lääkkeillä.
Ihmiselimistö kestää usean eri rokotteen antamisen samanaikaisesti. Useampi samaan aikaan annettu rokoteannos ei lisää haittavaikutusten riskiä.
Rokotukset sopivat myös allergisille ja astmaattisille lapsille.
Rokotetta ei anneta, jos lapsi on allerginen jollekin rokotteen ainesosalle. Jos lapsi on saanut anafylaktisen reaktion rokottamisen jälkeen, lääkäri harkitsee yksilöllisesti seuraavien rokotteiden antamista.
Nuha ja yskä eivät estä rokottamista.
Sen sijaan kuumeiselle ei rokotuksia anneta.