Euroopan unionin ja Maailman terveysjärjestön tavoitteena on hävittää ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamat syövät ja kondyloomat vuoteen 2030 mennessä. Suomen tulee sitoutua tähän tavoitteeseen. Euroopan unionin syöväntorjuntaohjelman keskeinen hanke tähtää HPV:n aiheuttamien syöpien poistamiseen jäsenvaltioiden alueelta. Tavoitteena on saavuttaa yli 90 prosentin rokotuskattavuus tytöillä ja lisätä merkittävästi rokotuskattavuutta pojilla.

HPV:n aiheuttama tautitaakka on merkittävä. Ilman rokotesuojaa noin 80 prosenttia ihmisistä saa HPV-infektion elämänsä aikana. Vaikka valtaosa infektioista paranee itsestään, osa pitkittyy ja voi johtaa syövän esiasteisiin ja edelleen hoitamattomana syöpään.

HPV-infektion syöpäriskit

HPV aiheuttaa kohdunkaulan syövän lisäksi ulkosynnytinten, emättimen, peniksen ja peräaukon syöpiä. Pään ja kaulan alueen syövistä noin kolmasosa liittyy HPV-infektioon. Suurin esiintyvyys on suunielun syövissä, joissa HPV:n osuus on noussut 30%:sta 70 %:iin. Niin sanotut pienen riskin HPV-tyypit aiheuttavat kondyloomia, nielun papillomatoosia ja suun papilloomia.

Kohdunkaulasyövän seulonta käynnistettiin Suomessa 1960-luvulla, ennen HPV:n ja syövän välisen yhteyden tuntemista. Seulontaohjelma vähensi kohdunkaulasyöpien ilmaantuvuutta merkittävästi ja siirsi huomion esiasteiden hoitoon. Suomessa hoidettiin vuonna 2023 Syöpärekisterin antaman raportin mukaan 1408 kohdunkaulasyövän vakavaa esiastetta. Seulontajärjestelmästä huolimatta kohdunkaulasyöpien määrä on kasvanut uudelleen, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa.

Seulonta koskee ainoastaan kohdunkaulasyöpää. Muiden HPV-liitännäisten syöpien, kuten peniksen, peräaukon ja suunielun syöpien, kohdalla organisoidun seulonnan mahdollisuudet ovat rajalliset.

Rokottaminen estää syöpää ja sen esiasteita

HPV:n merkitys kohdunkaulasyövän synnyssä osoitettiin 1970-luvun lopulla. Vuonna 1995 Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos luokitteli HPV:n karsinogeeniksi. Tämä mahdollisti rokotteen kehittämisen HPV-liitännäisten tautien ehkäisyyn.

Vuonna 2008 Nobelin lääketieteen palkinto myönnettiin saksalaiselle virologille Harald zur Hausenille hänen HPV-tutkimuksestaan. Suomalaiset professorit Stina ja Kari Syrjänen ovat olleet kansainvälisesti keskeisiä tutkijoita, erityisesti suun alueen HPV-infektion tutkimuksessa jo 1970-luvulta lähtien.

HPV-rokotteen kehittäminen ja käyttöönotto on kansanterveyden kannalta merkittävä edistysaskel. Rokote ehkäisee paitsi syövän, myös sen esiasteet. Ensimmäinen HPV-rokote hyväksyttiin vuonna 2006. Rokotusohjelma vähentää tarvetta laajamittaiselle seulonnalle, erityisesti rokotettujen henkilöiden osalta. Seulontaan osallistuminen on silti edelleen tärkeää myös rokotetuilla henkilöillä, vaikka seulontaa kevennettäisiin ja seulontakertoja harvennettaisiin.

HPV:n aiheuttamat muut sairaudet

HPV:n pienen riskin virustyypit aiheuttavat myös muita kliinisesti merkittäviä sairauksia. Näihin kuuluvat kondyloomat, suun papilloomat ja harvinainen mutta vakava kurkunpään papillomatoosi.

Kondylooma on yksi yleisimmistä seksitaudeista Suomessa, erityisesti nuorilla aikuisilla. Sairaus voi kestää pitkään ja vaatii usein toistuvia hoitoja, kuten jäädytyshoitoa, laseria tai leikkausta. Kondylooma uusiutuu herkästi ja aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä haittoja. Se heikentää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, lisää ahdistusta ja voi vaikuttaa ihmissuhteisiin.

Vuonna 2018 Suomessa kirjattiin lähes 12 000 kondyloomatapausta. Näiden vuosittaiset hoitokustannukset nousivat lähes kolmeen miljoonaan euroon. Kondyloomat aiheuttavat potilaille huomattavaa elämänlaadun heikkenemistä, vaikka ne jäävät usein syöpien varjoon.

Suun papilloomat ovat usein kivuliaita ja näkyviä. Ne haittaavat syömistä, puhetta ja sosiaalista vuorovaikutusta. Kurkunpään papillomatoosissa hyvänlaatuiset kasvaimet ahtauttavat hengitysteitä. Tauti vaatii usein useita kirurgisia toimenpiteitä ja voi lapsilla olla elinikäinen ja invalidisoiva.

Pienen riskin HPV-tyyppien aiheuttamien sairauksien vaikutukset ulottuvat syvälle potilaiden arkeen. Ne aiheuttavat kipua, psyykkistä kuormitusta ja sosiaalista vetäytymistä. Yhdeksänvalenttinen HPV-rokote suojaa tehokkaasti myös näiltä sairauksilta. Suomessa kyseinen rokote ei ole käytössä kansallisessa rokoteohjelmassa. Maissa, joissa rokote on osa kansallista rokotusohjelmaa, kondyloomat ovat lähes kadonneet rokotetusta väestöstä.

Laajasti tutkittu ja turvallinen rokote

HPV-rokotteesta on enemmän turvallisuus- ja tehotutkimuksia kuin mistään muusta rokotteesta. Maailmanlaajuisesti on annettu yli 500 miljoonaa HPV-rokoteannosta. Suomessa kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan rokotukseen. Rokotusohjelma käynnistyi vuonna 2013 tytöille ja laajeni pojille vuonna 2020. Suomen  rokotusohjelmassa on tällä hetkellä kaksivalenttinen rokote, joka antaa suoraa suojaa kahdelta syöpää aiheuttavilta tyypiltä sekä ristisuojaa muutamalta muulta suuren riskin tyypiltä.

Suomen rokotuskattavuus ei tällä hetkellä täytä EU:n asettamia tavoitteita ja on myös noin 10 % muita Pohjoismaita jäljessä. Alueelliset erot ovat huomattavia. Korkea rokotuskattavuus kaikilla sukupuolilla on edellytys laumasuojan saavuttamiselle ja HPV:n aiheuttamien sairauksien eliminoinnille.

Kirjoittaja:
Katja Kero
LT, naistentautien ja synnytysopin dosentti ja psykoterapeutti.
Kansallisen HPV-verkoston jäsen.