Nyt jos koskaan kannattaa ottaa influenssarokotus

Influenssa on tavallista flunssaa paljon rajumpi tauti, jonka jälkitaudit voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Se on ainoa perinteinen hengitystieinfektio, johon on olemassa rokote.

Suomessa ei koronapandemian takia ole ollut influenssaepidemiaa noin puoleentoista vuoteen, joten seuraava epidemia on todennäköisesti aiempaa voimakkaampi. 

− Kaikissa maissa seuraavan influenssaepidemian arvioidaan olevan paha ja laaja. Influenssavirus ei ole kiertänyt pitkään aikaan, ja sen vasta-ainetasot ovat laskeneet väestössä. Alle kaksivuotiaat lapset eivät vielä koskaan ole sairastaneet influenssaa, ja sekä lapsilla että vanhuksilla on suuri riski saada tartunta, kertoo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, lastentautiopin professori Terho Heikkinen Turun yliopistosta.

− Jos ihmiset ovat edelleen varovaisia matkustamisen suhteen, suojautuvat ja pitävät turvaväliä muihin, voi olla, että epidemia ei tule vielä joulukuussa vaan myöhemmin talvella tai keväällä. Mitä isompi viive, sitä suurempi on haavoittuvuutemme, Heikkinen lisää.

Rokotuskattavuudessa on puutteita

Aiempina vuosina vain noin puolet yli 65-vuotiaista on ottanut influenssarokotteen. Tähän on Heikkisen mukaan kaksi syytä.

− Influenssaa ei pidetä kovin vaarallisena ja ihmisiltä on unohtunut, miten paha tauti oikeasti on kyseessä. Ja koska influenssarokotteen teho vaihtelee vuosittain, sille on syntynyt maine, että se ei tehoa tarpeeksi hyvin.

Rokotteen eri vuosina vaihteleva teho selittyy influenssaviruksen nopealla muuntautumisella. Koska rokotteiden valmistus täytyy aloittaa jo noin vuotta ennen seuraavan talven epidemiaa, epidemian saapuessa virus on voinut jo muuntautua niin paljon, ettei rokote enää tepsi parhaalla mahdollisella tavalla juuri silloin kiertävään viruskantaan. 

− Mutta vaikka rokotteen teho olisi vain 40 prosenttia, se on silti paljon parempi kuin nolla, Heikkinen korostaa.

Rokotuskattavuus saattaa parantua 

− Tänä vuonna entistä useampi saattaa haluta influenssarokotuksen, sillä koronapandemian myötä tietoisuus rokotusten tärkeydestä on lisääntynyt. Koska odotettavissa on paha influenssaepidemia ja hoitopaikoista voi olla pulaa, on mahdollista, että influenssarokotteet pääsevät jossain vaiheessa jopa loppumaan, Heikkinen sanoo. 

Koronapandemia ei vielä ole ohi, ja influenssan sekä koronan sairastaminen samaan aikaan on vaarallista. Influenssakin tarttuu ihmisten välisessä kontaktissa, ja mitä tiheämmin ihmiset asuvat, sitä suurempi on tartunnan riski. 

Influenssarokotusten kattavuudessa on alueellisia eroja. Pohjanmaalla rokotuskattavuus on kaikissa rokotteissa yleensä aina alhaisin. Se voi Heikkisen mukaan johtua muun muassa periaatteellisista näkemyseroista, virheellisistä uskomuksista sekä vahvoista paikallisista mielipidevaikuttajista, joiden kannanotot leviävät alueella. 

Influenssan komplikaatiot

Influenssaviruksen aiheuttaman hengitystieinfektion taudinkuva ulottuu oireettomasta tartunnasta aina tappavaan tautiin. 

− Useimmilla ihmisillä influenssan oireina ovat korkea kuume, kova yskä, päänsärky ja lihassärky. Osalle tulee lisäoireita – aikuisilla yleensä keuhkokuume ja lapsilla korvatulehdus. Vielä pahempana jälkitautina joillekin voi tulla monielinvaurio, joka usein johtaa kuolemaan. Influenssaan kuolevilla vanhuksilla keuhkokuume on useimmiten viimeinen vaihe, Heikkinen kertoo.

Päinvastoin kuin koronassa, pienten lasten sairastuvuus influenssaan on ylivoimaisesti suurinta, ja he levittävät tautia eniten. 

Lasten rokotukset säästävät terveydenhuollon kuluja

− Vanhuksille ei Suomessa tehdä tarpeeksi influenssaan liittyvää diagnostiikkaa. Mutta lapsille virusdiagnostiikkaa tehdään, joten me tiedämme, mikä lasten influenssan hintalappu on, Heikkinen sanoo.

Suomessa yli kuusi kuukautta vanhat, alle seitsenvuotiaat lapset rokotetaan vuosittain kausi-influenssaa vastaan kansallisen rokotusohjelman osana. Turun yliopisto ja THL ovat yhdessä tehneet tutkimuksen, jossa verrattiin rokotusohjelman kustannuksia siihen, miten paljon sillä saavutetaan säästöjä alentuneen influenssasairastuvuuden ansiosta. 

− Tutkimuksemme osoitti, että influenssarokotuksen taloudellinen hyöty jokaista alle kolmivuotiasta lasta kohti on noin 12 euroa. Terveydenhuollolle koituva laskennallinen kokonaissäästö on siis miljoonia. Lasten rokotukset hyödyttävät myös heidän vanhempiaan työpoissaolojen vähentymisenä.