Jokainen lapsi ansaitsee tulla rokotetuksi
15.05.2023
Lasten rokotuksilla pystytään ehkäisemään monia aiemmin yleisiä ja pahimmillaan hengenvaarallisia sairauksia. Pienimmät lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua.
Suomessa rokottaminen aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella, kun kansalaisia alettiin rokottaa isorokkoa vastaan, mutta Suomi oli pitkään korkean lapsikuolleisuuden maa.
− Vielä 1900-luvun alussa iso osa lasten kuolemista johtui infektiotaudeista, ja suomalaiset lapset sairastivat paljon vaikeita tauteja. Kun rokotteita sitten alettiin kehittää, niille oli selkeä tarve, kertoo lasten infektiotautien professori Ville Peltola Turun yliopistosta.
− Neuvoloilla oli tärkeä rooli siinä, että laajamittaiset rokotukset saatiin käyntiin. 1950-luvun lopulla neuvoloissa alettiin rokottaa lapsia kurkkumätää, hinkuyskää, jäykkäkouristusta ja poliota vastaan, ja neuvolat ovat edelleen tärkeässä osassa rokotekattavuuden pitämisessä korkeana, Peltola sanoo.
Rokotuksilla suojataan neuvolaikäiset lapset
Suomessa kaikki neuvolaikäiset lapset voivat saada rokotuksen kahtatoista eri tarttuvaa tautia vastaan. Rokottamattomille lapsille nämä taudit voivat pahimmillaan olla hengenvaarallisia. Ne aiheuttavat myös ikäviä jälkitauteja ja pysyviä vammoja.
− Koska pienimmät lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua, on tärkeätä, että rokotukset aloitetaan riittävän aikaisin, Peltola tähdentää.
Kaksi kuukautta täyttäneille vauvoille annettava rotavirusrokote ehkäisee vakavia oksennus- ja ripulitauteja. Ennen vuonna 2009 alkaneita rokotuksia ripulitaudit aiheuttivat imeväisikäisille lapsille paljon sairaalahoitoja.
− Meillä Turun yliopistollisessa keskussairaalassakin oli joka vuosi kevättalvella lastentautien osasto täynnä nestehoitoa tarvitsevia pieniä potilaita, joita uhkasi elimistön kuivuminen.
Suojaa vakavia tauteja vastaan
− Kolmen kuukauden iässä annettava viitosrokote on yhdistelmärokote, joka ehkäisee kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota sekä Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä. Kaikki nämä ovat hengenvaarallisia tauteja, joita ei rokotusten ansiosta juurikaan enää esiinny nykyään. Hib-taudit on nekin jo saatu rokotuksilla häviämään Suomesta, Peltola kertoo.
Kolmekuukautisille vauvoille annettava pneumokokkirokote antaa suojan aivokalvontulehdusta, keuhkokuumetta, verenmyrkytystä ja korvatulehdusta vastaan. Sen jälkeen, kun rokotukset aloitettiin vuonna 2010, rokotteen sisältämien pneumokokkityyppien aiheuttamat vakavat pneumokokkitaudit ovat hävinneet pikkulapsilta lähes kokonaan.
Puolentoista vuoden iässä annettava vesirokkorokote ehkäisee helposti tarttuvaa vesirokkoa, jonka melkein kaikki sairastaisivat ilman rokotusta. Vesirokkovirus jää taudin jälkeen elimistöön ja voi keski-iässä aiheuttaa vyöruusun, joka on kivulias rakkulatauti. Toinen rokoteannos annetaan kuusivuotiaille MPRV-rokotteena.
− Yhden vuoden iässä annettava MPR-rokote ehkäisee tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa, jotka kaikki tarttuvat erittäin helposti. Ennen MPR-rokotusten aloittamista yli 90 prosenttia väestöstä sairastui näihin tauteihin, jotka sittemmin on saatu hävitettyä Suomesta. Vuonna 1982 lasten rokotusohjelmaan lisätty MPR-rokote vietti juuri 40-vuotisjuhliaan, Peltola huomauttaa.
Rokottamattomuus voi johtaa hengenvaaraan
Nykyvanhemmat eivät välttämättä enää tiedä, kuinka vakavia monet nykyisin jo rokotuksilla ehkäistävissä olevat infektiotaudit voivat olla.
Esimerkiksi 5−10 prosenttia kurkkumätään sairastuneista kuolee nielun turvotuksesta johtuvaan tukehtumiseen. Jäykkäkouristukseen kuolee noin joka kymmenes siihen sairastunut, ja hinkuyskän rajut yskänpuuskat voivat pikkulapsilla aiheuttaa aivojen hapenpuutetta tai aivovaurion sekä johtaa kuolemaan. Polion eli lapsihalvauksen vakavimmat tautimuodot puolestaan voivat aiheuttaa raajojen lihasten halvaantumista sekä kuolemaan johtavan hengityslihasten halvaantumisen.
− Myös tuhkarokkoon ja sen jälkitauteihin voi kuolla. Suomessa on ollut lähinnä ulkomailta saatuja tuhkarokkotapauksia, mutta tautia esiintyy paljon muualla maailmassa, ja ilman rokotusta matkoilta voi helposti saada tartunnan. Tauti löytää rokottamattomat helposti, Peltola sanoo.
Poliota esiintyi paljon vielä 1950-luvulla. Suomen viimeisin polioepidemia 1980-luvulla taltutettiin koko väestölle vuonna 1985 annetulla, sokeripalaan imeytetyllä elävällä poliorokotteella.
Lapsikuolleisuus on Suomessa tänä päivänä hyvin matala. Rokotuksilla on ollut siihen oma vaikutuksensa, mutta myös hygienian ja elinolojen parantuminen on vähentänyt lasten kuolemia.
Kaikki infektiotaudit eivät ole hävinneet Suomesta
Hinkuyskää esiintyy vielä paljon koululaisilla, ja imeväisikäiset ovat vaarassa saada sen hengenvaarallisen taudinkuvan. Siksi rokotus on tarpeen.
− Rotavirusta esiintyy edelleen isommilla lapsilla, joten pikkulapsilla on rokotussuojan tarve. Influenssaviruskin kiertää maassamme vuosittain. Pienillä lapsilla sen vaikeampi taudinkuva vaatii sairaalahoitoa, ja siihen liittyy paljon jälkitauteja. Vaikeammat taudinkuvat estetään yli kuuden kuukauden ikäisille annettavalla vuosittaisella rokotuksella.
Jäykkäkouristustakin esiintyy yhä väestössä. Sen saa ympäristöstä, esimerkiksi maasta tai likaisesta haavasta, eikä se tartu ihmisestä toiseen. Siltä voi suojautua ainoastaan rokotuksella.
Lasten rokotuksilla säästöjä hoitokustannuksissa
− THL:n selvityksen mukaan ennen rotavirusrokotteen käyttöön ottamista vuonna 2009 yli 11 000 alle viisivuotiasta lasta tarvitsi vuosittain terveydenhoidon palveluita eli lääkärin vastaanottoa tai sairaalahoitoa rotavirustaudin takia. Mutta rokotteen käyttöönoton jälkeen alle viisivuotiaiden lasten sairaalahoitoa vaativat rotavirustapaukset ovat vähentyneet 93 prosentilla, Peltola kertoo.
Peltolan mielestä lasten rokotusohjelma on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyvin kannattava sijoitus. Sen avulla aikaansaadaan merkittävät, kymmenien miljoonien eurojen säästöt hoitokustannuksissa. Sen lisäksi rokotukset vähentävät myös lasten sairauksista aiheutuvia vanhempien työpoissaoloja.
Kansallinen rokotusohjelma
Kansallista rokotusohjelmaa kehitetään koko ajan tarpeen mukaan. 2000-luvullakin on jo tapahtunut paljon. Viimeisin lisäys oli 10−12-vuotiaille pojille annettava HPV-rokote vuonna 2020. Vesirokkorokote lisättiin vuonna 2017. Näitä edelsivät pneumokokkirokote vuonna 2010 ja rotavirusrokote vuonna 2009.
− Rokotteiden turvallisuus on tärkeää, ja rokotteet tutkitaan hyvin perusteellisesti. Niitä annetaan ennaltaehkäisevästi terveille lapsille. Ne aiheuttavat tiedossa olevia reaktioita mutta eivät ole vaarallisia, Peltola korostaa.
Vanhemmat haluavat yleensä keskustella avoimesti rokotteiden hyödyistä ja haitoista. Tutussa neuvolassa ammattilaiselta saatu tuki ja neuvonta onkin Peltolan mielestä erittäin arvokas asia.
Teksti: Leena Koskenlaakso
Julkaistu 14.6.2022, päivitetty 15.5.2023.