Julkaisut

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee vapaaehtoista ja maksutonta hinkuyskärokotteen tehosteannosta raskausviikoilla 16–32. Hinkuyskän vasta-aineet siirtyvät sikiöön ja suojaavat vastasyntynyttä hinkuyskältä. Rokotteen voi ottaa tarvittaessa myös myöhemmässä raskauden vaiheessa. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että koronarokotukset toteutetaan tulevana syksynä aiempaa aikaisemmin ja kahdessa vaiheessa.

Millaista tietoa toivot ja tarvitset rokotteista ja rokottautumisesta? Missä muodossa haluaisit saada tietoa ja mitä tietolähteitä käytät?

Rokotustieto.fi-sivuston Maahanmuuttajat-osio on julkaistu nyt myös somaliksi. Maahanmuuttajat-osio antaa tietoa tarpeellisista rokotuksista ja rokotusohjelmasta Suomeen muuttaneille henkilöille.

Sosiaali- ja terveysalan lisäksi monien muiden eri alojen työntekijät tarvitsevat rokotuksia työnsä vuoksi.

Rokotuksia tarvitsevat työssään monet sosiaali- ja terveysalan työtekijät sekä muutkin ammattiryhmät. Työhön liittyvien tartuntavaarojen takia annettavat rokotukset saa työterveyshuollosta.

Pneumokokkirokotetta tarjotaan nyt maksutta myös astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville 65–84-vuotiaille sekä voimakkaasti immuunipuutteisille alle 75-vuotiaille.

Kausi-influenssa ja sen jälkitaudit koskettavat joka talvi kaikenikäisiä ihmisiä. Euroopassa noin 50 miljoonaa ihmistä sairastuu niihin vuosittain. Tehokkain keino taudilta suojautumisessa on influenssarokotus. Kuinka tulevaisuudessa voidaan yhä tehokkaammin torjua muuntuvat influenssavirukset ja suojata ihmisiä taudilta? 

Koronavirus (SARS-CoV-2) aiheuttaa ensisijaisesti pisaratartuntana leviävän äkillisen hengitystieinfektion, jonka taudinkuva voi vaihdella lähes oireettomasta vakavaan. Korkea ikä erityisesti perussairauteen liittyneenä lisää vakavan taudin ja kuoleman riskiä.

Iäkkäiden kannattaa rokottautua, jotta vakavien sairauksien uhka pienenisi ja toimintakyky ei pääsisi huononemaan. Pitämällä rokotussuojansa ajan tasalla ikäihmiset voivat viettää mahdollisimman täysipainoisia elämää.

Valtakunnallisen rokotusrekisterin mukaan viime syksynä yläkoulun aloittaneiden vuonna 2009 syntyneiden tyttöjen papilloomavirus- eli HPV-rokotuskattavuus oli 79 % ja samanikäisten poikien kattavuus 71 %. Rokotuskattavuus vaihtelee eri alueiden välillä.

Euroopan Unionin syöväntorjuntaohjelman yksi kärkihankkeista tähtää ihmisen papilloomaviruksen (HPV, human papillomavirus) aiheuttamien syöpien hävittämiseen vuoteen 2030 mennessä EU:n alueella. EU:n tavoitteena on yli 90 % rokotuskattavuus tytöillä ja rokotuskattavuuden merkittävä nostaminen pojilla.

Lasten rokotuksilla pystytään ehkäisemään monia aiemmin yleisiä ja pahimmillaan hengenvaarallisia sairauksia. Pienimmät lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua.

Suomessa rokottaminen aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella, kun kansalaisia alettiin rokottaa isorokkoa vastaan, mutta Suomi oli pitkään korkean lapsikuolleisuuden maa. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuonna 2022 yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata.