Julkaisut

Uudet asiat on helppo mieltää pelottaviksi. Miksi esimerkiksi käyttää täysin uutta RNA-rokoteteknologiaa koronatautia vastaan, kun on olemassa jo pitkään käytössä olleita, perinteisempiä tapoja rokotteiden tuottamiseen?

Suhtaudumme usein uuteen ja tuntemattomaan varauksella. Koronaviruspandemian aikana epäluuloisuutta on liittynyt luonnollisesti myös koronarokotteisiin. Mediassa on esimerkiksi kysytty, voiko mRNA-koronarokote muuttaa ihmisen perimää tai aiheuttaa jotain muuta vakavaa terveyshaittaa.  Oma työkokemukseni tutkijana vaikuttaa suhtautumiseeni rokotteisiin. Olen työskennellyt yli 20 vuotta RNA:n parissa. Itselleni mRNA-rokotteiden teknologia ja vaikutusmekanismi ovat siis hyvin tuttuja. Sen pohjalta tiedän myös, että teknologia on turvallinen.

Influenssa on tavallista flunssaa paljon rajumpi tauti, jonka jälkitaudit voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Se on ainoa perinteinen hengitystieinfektio, johon on olemassa rokote.

Suomessa ei koronapandemian takia ole ollut influenssaepidemiaa noin puoleentoista vuoteen, joten seuraava epidemia on todennäköisesti aiempaa voimakkaampi. 

Monet kunnat aloittavat riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset marraskuun alussa. Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. 

Maksutta influenssarokotteen saavat 

Rokotustieto.fi:n vierasblogissa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo, miksi rokotuksia kannattaa ottaa erityisesti korona-aikana.

Kansallinen koronarokotustodistus on nyt saatavilla Omakannasta. Todistus sisältää tiedon henkilön saamista koronarokotuksista, ja todistuksen saa jo ensimmäisestä rokotuskerrasta. Alkuvaiheessa tiedot tulevat näkyviin suurelle osalle rokotetuista viiveellä. 

Terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuudessa näkyy vaihtelua ammattiryhmittäin ja alueittain. Määrällisesti eniten on rokotettu lähi- ja sairaanhoitajia. Suhteutettuna eri ammattikuntien kokoon lääkäreistä on kuitenkin rokotettu suurempi osa kuin hoitajista. 

Vuonna 2020 Suomessa todettiin 91 puutiaisaivotulehdus- eli TBE-tapausta. Kasvua tuli lähes kolmannes verrattuna vuoteen 2019, jolloin tapauksia todettiin 69. 

Rokottaminen koronavirusta vastaan aloitettiin Suomessa joulukuun 2020 lopulla¹. Tähän mennessä 1 524 252 suomalaista on saanut rokotteen. Mielipidetutkimusten perusteella selkeä enemmistö suomalaisista on ottamassa tai jo ottanut rokotteen ja uskoo koronarokotteiden turvallisuuteen ja tehoon. 

Miten pandemiat syntyvät, miten niitä ehkäistään ja mitä olemme oppineet koronaviruspandemiasta?

Pandemia on maailmanlaajuinen, yllättäen alkava epidemia. Pandemiat lähtevät liikkeelle jostain eläinkunnasta peräisin olevasta mikrobista – useimmiten viruksesta – joka siirtyy ihmiseen lähikontaktissa eläimen kanssa.

Sähköisen rokotuskortin käyttöönotto etenee. Kanta-palveluiden Omakantaan avattiin tammikuussa rokotusosio, josta on tarkoitus kehittää kattava tietokanta saaduista rokotteista. Tietokannasta muodostuu kansalaisen sähköinen rokotuskortti, jonka on tarkoitus korvata paperiset todistukset. 

Rokotustieto.fi:n vierasblogissa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo, mitkä tekijät vaikuttavat laumasuojan kannalta riittävän rokotekattavuuden muodostumiseen.

Minulta kysytään usein, kuinka korkea rokotuskattavuuden pitää olla, jotta laumasuoja voidaan saavuttaa. Yhtä usein väistän kysymyksen toteamalla, että tarkkaa lukua ei voi antaa. Mitä korkeampi rokotuskattavuus on, sitä helpompaa on epidemian tukahduttaminen.

Koronavirusta vastaan on kehitteillä rokotteita eri puolilla maailmaa. Kehitystyö on edennyt ennätyksellistä vauhtia, ja Euroopan lääkevirasto EMA:ssa on parhaillaan käynnissä useita koronarokotteen myyntilupa-arviointeja. Ensimmäisen rokotteen arvellaan saavan myyntiluvan Suomessa vielä ennen vuodenvaihdetta.