Sote-alan rokotukset – tärkeä osa työ- ja potilasturvallisuutta

Rokotuksia tarvitsevat työssään monet sosiaali- ja terveysalan työtekijät sekä muutkin ammattiryhmät. Työhön liittyvien tartuntavaarojen takia annettavat rokotukset saa työterveyshuollosta.

− Rokotukset, joita työntekijä tarvitsee työssään, kuuluvat työturvallisuuslain ja työsuojelun periaatteiden mukaisesti työnantajan velvollisuuksiin. Jos työssä altistuu mikrobeille, joihin liittyy merkittävä terveysriski ja sitä vastaan on olemassa rokote, työntekijälle on annettava rokotus. Rokotuksen maksaa työnantaja, sanoo Helsingin yliopiston työterveyden professori ja lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Kari Reijula.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotukset ovat Reijulan mukaan tärkeä osa työ- ja potilasturvallisuutta ja laadukasta toimintaa.

Työterveyshuolto kartoittaa riskit ja rokotustarpeen

Työterveyshuoltolaki edellyttää, että jokainen työantaja tarjoaa työntekijöilleen työterveyshuollon.

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset työntekijä saa omalta terveysasemaltaan, mutta työhön liittyvien vaarojen vuoksi annettavat rokotukset saa työterveyshuollosta.

− Työnantajan on tunnistettava tilanteet ja työtehtävät, joissa työntekijä altistuu biologisille vaaroille, ja työterveyshuollon tulee tehdä työpaikkaselvitys, jossa kartoitetaan eri työtehtävät ja arvioidaan niihin liittyvät riskit sekä rokotusten tarve, 35 vuotta työterveyslääkärinä toiminut Reijula selittää.

Sote-alan tartuntariskejä torjutaan rokotuksilla 

− Sote-alan työnantajien, esimerkiksi terveysaseman johtavan lääkärin tai sairaalan ylilääkärin on saatava työterveyshuollolta työpaikkakohtainen selvitys, jossa kartoitetaan mitä kukin työntekijä tekee, mitä aineita hän käsittelee, ja mille viruksille tai muille mikro-organismeille hän altistuu työssään. Kaikki työntekijät on käytävä läpi ja arvioitava heidän riskinsä saada tartunta.

− Meillä HUSissa esimerkiksi laboratoriot, ensiapu sekä infektiopotilaiden eristysosasto ovat paikkoja, joissa mikrobeille altistavia tilanteita todennäköisimmin esiintyy. Laboratorioissa käsitellään taudinaiheuttajia sisältäviä infektionäytteitä, mikä voi altistaa niiden sisältämille viruksille ja bakteereille. Ensiapupoliklinikalle tuodaan kuumeilevia ihmisiä ja esimerkiksi hepatiitti B -maksatulehduksen tapaisista vaikeista infektiosairauksista kärsiviä potilaita. Sekä laboratorio- että ensiaputyöntekijät kohtaavat ja koskettavat tuntemattomia potilaita, jolloin tartunnan riski kasvaa. Tartunnan kohonnut riski on myös eristysosaston ja sairaankuljetuksen työntekijöillä, Reijula kertoo.

Esimerkiksi laboratoriotyöntekijöillä tulisi olla rokotussuoja hepatiittia, koronaa, influenssaa, vesirokkoa ja hinkuyskää vastaan, samoin kuin MPR-rokotus, joka suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.

Henkilökohtaisesti räätälöidyt rokotussuositukset

Sote-työntekijöiden rokotussuosituksen tulee Reijulan mukaan perustua mahdollisimman pitkälle työntekijän lähtötilanteeseen.

− Rokotukset räätälöidään kullekin työntekijälle henkilökohtaisesti. Ne perustuvat työhön, jota hän tekee, hänen aiemmin saamiinsa rokotuksiin, mahdollisiin perussairauksiin sekä hänen elämäntilanteeseensa.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijän ottamaan rokotuksen, jos työssä on mahdollisuus sairastua. 

− Mikäli työterveyshuolto arvioi terveysvaaran olevan olemassa ja suosittelee rokotusta, on se otettava. Työtehtävien perusteella annettavat rokotteet eivät siis ole vapaaehtoisia. Rokotteista kieltäytyminen saattaa johtaa jopa irtisanomiseen, Reijula sanoo.

Rokotukset ehkäisevät tartuntatautien vakavia seurauksia

Tartuntatautilaki velvoittaa sote-työnantajaa suojelemaan omia työntekijöitä ja työnantajaa itseään, mutta myös niitä potilaita ja asiakkaita, jotka ovat alttiita tartuntatautien vakaville seurauksille.

− Tartuntataudit voivat olla vaarallisia esimerkiksi elinsiirto- ja syöpäpotilaille, jotka voivat saada tartunnan rokottamattomalta lääkäriltä ja hoitajalta. Vakavia seurauksia voi tulla myös alle yksivuotiaille, 65 vuotta täyttäneille sekä raskaana oleville. Näitä ryhmiä hoitavilla sote-työntekijöillä ja työharjoittelussa olevilla opiskelijoilla tuleekin olla asianmukainen suoja.

Suojan tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan antaa joko rokotus tai sairastettu tauti, ja influenssaa vastaan influenssarokotus. Imeväisikäisiä jatkuvasti hoitavien tulee hankkia rokotus hinkuyskää vastaan.

− Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa, soveltuuko työntekijä työskentelemään tiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita ja asiakkaita. Tämä voidaan tehdä jo työhöntulotarkastuksen yhteydessä, Reijula kertoo.

Kun työmatka suuntautuu ulkomaille 

Työmatkat kuuluvat myös työturvallisuuslain ja työsuojelun piiriin.

− Minä teen työterveyslääkärin töitä kansainvälisten yritysten kanssa, ja työssäni olen nähnyt, kuinka rokotusten tarve kasvaa ulkomaan työmatkojen taas yleistyessä. Tämän vuoksi työterveyshuoltoon tarvitaankin jatkuvasti päivittyviä ohjeita ja suosituksia rokotuksista ulkomaan työmatkoja varten, Reijula kertoo.

Jos on matkustamassa työnsä vuoksi alueelle, jossa tiedetään olevan mikrobitartuntoihin liittyviä riskejä, tarvittavat rokotukset on hyvä käydä läpi työterveyshuollon kanssa.

− Minun ohjeeni on: Ole valpas, tutustu ohjeisiin ja kysy neuvoa työterveyshuollosta, Reijula sanoo.

Ohjeisiin voi tutustua Duodecimin Terveyskirjaston Matkailijan terveysoppaassa, josta löytyy myös linkki maakohtaisiin ohjeisiin.

Työharjoittelun rokotukset

Työharjoitteluun menevien opiskelijoiden rokotuksista vastaa opiskeluterveydenhuolto, esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS).

− Rokotukset on hyvä käydä läpi opiskeluterveydenhuollon kanssa jo ennen työharjoittelua. Oppilaitoskohtaisesti siellä on yleensä muodostunut tietty käytäntö työpaikkojen altistustilanteita varten. Työpaikkakohtaisen riskien määrittelyn mukaisesti täsmennetyn rokotuksen voi hakea opiskeluterveydenhuollosta tai työpaikan työterveyshuollosta, Reijula kertoo.

Lisää resursseja ja tutkimusta rokotuksiin

Reijula korostaa sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeyttä, ja hänen mielestään rokotuksiin tulisi Suomessa varata lisää resursseja. Myös rokotuksiin liittyvää tutkimusta tarvitaan lisää. Täsmäennakointi on yleensä edullisempaa kuin sairauksien hoito.

− Työterveyshuollon rokotuksiin liittyvää osaamista ja työkalupakkien sisältöä tulee kehittää ja työterveyshuollon rokotustoimintaan on hyvä luoda päivitetyt toimintamallit, hän sanoo.

Lue myös muiden ammattiryhmien rokotuksista. 
 

Teksti: Leena Koskensalo