Rokotteiden uudet tuulet

Haastattelussa molekyylilääketieteen professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutista.

Koronaviruspandemian taltuttamiseksi on otettu käyttöön aivan uudenlaisia, ennätyksellisen nopeasti kehitettyjä rokotteita. Näiden rokotteiden taustalla olevaa teknologiaa on kuitenkin tutkittu jo yli parikymmentä vuotta ja käytetty menestyksekkäästi useissa potilastutkimuksissa esimerkiksi syöpien hoidossa. 

Koronarokotteiden nopeasta kehitysaikataulusta huolimatta kehitystyö sisältää kaikki samat vaiheet kuin normaalissa tilanteessa. Mitään vaihetta ei ole jätetty pois eikä rokotteiden turvallisuudesta ole tingitty. Ensimmäinen rokotetutkimuksiin kuuluva kliinisiä tutkimuksia edeltävä vaihe tapahtuu laboratoriossa. Seuraavaksi on vuorossa kliininen vaihe, jossa rokotetta testataan ihmiselimistössä. Siihen kuuluu neljä vaihetta eli faasia, joista viimeinen toteutetaan myyntiluvan saamisen jälkeen. Kliininen rokotekehitys on erittäin tarkasti säädeltyä ja noudattaa tiukkoja eettisiä periaatteita.

Uusilla rokotetekniikoilla valmistetut rokotteet eivät sisällä virusta tai sen osia. Ne sisältävät viruksen geneettistä koodia, jonka ihmisen puolustussolut tunnistavat ja alkavat valmistaa vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan. 

̶  Koronavirusta vastaan kehitetyt adenovirusrokotteet edustavat tuoreimpia rokotustekniikoita, kertoo molekyylilääketieteen professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutista.

̶  Niiden lisäksi jo jonkin aikaa on tehty viruksen kaltaisiin partikkeleihin (VLP) perustuvia rokotteita. Hyvä esimerkki niistä on Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa kehitetty papilloomarokote.

Uudentyyppisiä rokotteita kehitetään viruksille, joissa on yksi tai muutama pinta- eli piikkiproteiini. Koronaviruksessa pintaproteiineja on vain yksi kappale.

RNA-rokote ja adenovirusrokote opettavat elimistön torjumaan koronavirusta

RNA tarkoittaa ribonukleiinihappoa. RNA-rokotteessa ei ole koronavirustautia aiheuttavaa virusta, vaan lähetti-RNA:ta (mRNA), joka sisältää koronaviruksen pintaproteiinin valmistusohjeen. Lähetti-RNA ohjeistaa pistoskohdan lihassolut tuottamaan koronaviruksen pintaproteiinia. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa suojautua sitä vastaan tuottamalla sen vasta-ainetta. Näin elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos sitä pääsee elimistöön.

Adenovirusrokotteessakaan ei ole koronavirusta, vaan siitä monistettu geeni, jonka sisältämän ohjeen avulla ihmisen omat lihassolut pystyvät tuottamaan koronaviruksen pintaproteiinia. Adenovirusrokotteessa tämä geeni on siirretty osaksi kuljettajaviruksen perimää. Ihmiselle vaarattomana kuljettajaviruksena toimii adenovirus, joka kuljettaa geenin sisältämän pintaproteiinin valmistusohjeen lihassolun sisään, mutta ei lisäänny elimistössä. Kun lihassolu alkaa tuottaa pinnalleen pintaproteiinia, elimistö tunnistaa proteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa sen vasta-aineita, mikä suojaa koronavirustartunnalta. 

Rokotus nenäsumutteena

̶  Rokotteen antaminen nenän kautta on luonnollinen antotapa silloin, kun taudinaiheuttaja pääsee elimistöön hengitysteiden kautta. Nenäsumuterokotteita on jo käytössä influenssaa vastaan, Ylä-Herttuala sanoo.

Geenilääketieteen pioneerina Ylä-Herttuala on mukana suomalaisessa Rokote Laboratories -yrityksessä, joka kehittää adenoviruskuljetintekniikkaan pohjautuvaa suomalaista nenäsumuterokotetta koronaan. Rokotteen kehitystyö on jo pitkällä, ja tavoitteena on aloittaa ensimmäinen kliininen tutkimus Suomessa kesän 2022 jälkeen.

̶  Nenäsumuterokotteen antamisessa ei tarvita neuloja eikä pistoksia. Se suojaa keuhkojen ja nenän limakalvoja tehokkaammin kuin lihakseen annettava rokote, ja voi katkaista tartuttamisen. Muiden adenovirusrokotteiden tapaan meidän nenäsumutteemme säilyy pari viikkoa jääkaapissa eikä vaadi syväjäädytystä, joten sen anto ja jakelu on helppoa.

Etuna valmistuksen nopeus, haittoja vähän

̶  Uusien rokotetekniikoiden suurin etu on niiden valmistuksen nopeus. Perinteisten rokotteiden valmistus on valtavan suuri ja monivaiheinen prosessi, mutta RNA- ja adenovirusrokotteet valmistetaan kätevästi bioreaktoreissa, Ylä-Herttuala kertoo.

Entä uusien rokotteiden haitat? Ylä-Herttualan mielestä AstraZenecan rokotteen aiheuttamaan verisuonitukosten riskiin liittyy median luoma näköharha, jossa suuruusluokka on väärä. E-pillereissä verisuonitukosten riski on 400 kertaa suurempi.

̶  On tosin muistettava, että uudet rokotteet ovat olleet käytössä vasta hyvin lyhyen aikaa. Mahdolliset pitkän aikavälin haitat tulevat hiljalleen esille sitten, kun meille kertyy enemmän tietoa.

Soveltuvuus eri ryhmille

̶  Tähän mennessä julkaistut kliiniset testit osoittavat, että sekä RNA- että adenovirusrokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. Kaikki tutkimuksiin osallistuneet ikäryhmät reagoivat niihin hyvin, eli yläikärajaa ei ole.

RNA- ja adenovirusrokotteita ei suositella annettavaksi elinsiirron jälkeen eikä pahoissa syöpätapauksissa, kun potilaan immuunivaste on heikentynyt. Normaalin allergisen reaktion sekä anafylaktisen reaktion mahdollisuus on myös olemassa.

Uudet rokotteet eivät korvaa nykyisiä

̶  Uudet rokotteet eivät tule korvaamaan nykyistä lasten MPR- eli tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotetta, Ylä-Herttuala sanoo.

Mutta uusien rokotetekniikoiden läpimurto on jo tapahtunut, kun puhutaan viruksista, joissa on vain muutama keskeinen proteiini. HIV:in tapaisille, herkästi mutaatioita kehittäville viruksille rokotetta ei silti ole vielä pystytty kehittämään.

Teksti: Leena Koskenlaakso