Hyppää pääsisältöön

Rokotteista apua antibioottiresistenssin torjuntaan?

16.05.2016

Antibioottiresistenssi on kasvava, maailmanlaajuinen ongelma. Britanniassa toimiva resistenssiongelmaa selvittävä asiantuntijaryhmä katsoo, että rokottaminen on yksi keino torjua antibioottiresistenssiä.

Parantamalla rokotuskattavuutta ja edistämällä uusien rokotteiden keksimistä voidaan sekä vähentää antibioottien käyttöä että vaikeuttaa resistenttien bakteerien leviämistä. Lääkärilehden (19/2016) haastattelema THL:n tutkimuspäällikkö Arto Palmu nostaa jo olemassa olevista rokotteista esiin pneumokokkirokotteen.

Suomessa v. 2009–2012 toteutetussa FinIP-rokotetutkimuksessa todettiin, että pneumokokkirokotetuille lapsille määrättiin hengitystietulehdusten vuoksi 8 % vähemmän antibiootteja kuin rokottamattomille lapsille. Pneumokokkirokotteet on suunniteltu antamaan suojaa erityisesti resistenttejä bakteerityyppejä vastaan, mikä selittää tutkimustulosta. Lisäksi antibiootteja käytetään vähemmän, kun välikorvantulehduksen kaltaisia yleisiä hengitystietulehduksia on vähemmän rokottamisen myötä.

Palmun mukaan Afrikan mantereella myös rotavirusrokotteesta voi olla apua antibioottiresistenssin vastaisessa taistelussa, koska siellä bakteeriperäisiä ripuleja on länsimaita enemmän ja antibiootteja on saatavilla ilman reseptiä.

Antibioottiresistenssiongelman kannalta tärkeimpiä uusia rokotteita olisivat sairaalabakteereihin (Clostridium difficile, stafylokokit) purevat rokotteet sekä yhä useampiin, myös virusperäisiin, hengitystietulehduksiin tepsivät rokotteet. Hengitystietulehduksia hoidetaan usein antibiooteilla, vaikka suuri osa niistä on viruslähtöisiä, eikä bakteereita vastaan kehitetyistä antibiooteista ole silloin erityistä hyötyä.

Lähteet