Tutkimus rokotusasenteista – tavoitteena vahvistaa rokotusluottamusta

Rokotuskattavuus on Suomessa vielä suurimmaksi osaksi hyvällä tasolla, mutta joillakin alueilla se on jo liian matala. Rokotekriittisyys on Hämeenlinnalaisen neuvolääkäri Anu Mähösen mukaan ollut lievästi nousussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää tutkimuksen, joka selvittää rokotusvastaisuuden ja rokotusluottamuksen takana olevia syitä. THL:n tutkimus tulee keskittymään kolmeen teemaan: miten perheet tekevät päätöksen rokottamisesta, miten rokotusvastaisuus ja -myönteisyys ilmenevät terveydenhuollon henkilökunnan keskuudessa ja millainen on rokotuksia vastustavan yksilön ajatusmaailma. 

Tutkimuksen tavoitteena on luoda työkaluja, joiden avulla pystytään vahvistamaan suomalaisten rokotusluottamusta. Tutkimukseen otetaan mukaan alueita, joilla rokotuksia on selvästi vastustettu. Hämeenlinna on yksi tällaisista paikkakunnista, joissa esim. tuhkarokkorokote on annettu alle 95 prosentille lapsista.

THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä toteaa, että on tärkeää puhua niistä taudeista, joilta rokotukset suojaavat. Nykyvanhemmat ovat syntyneet hyvän rokotussuojan aikana 1970–1990-luvulla, eivätkä usein tiedä näistä sairauksista. Lisäksi jos lapsi sairastuu rokotusohjelmalla suojattuun tautiin, oireet voivat olla niin harvinaisia, etteivät niitä tunnista vanhemmat tai lääkäri. Tämän johdosta diagnoosi ja hoito saattavat viivästyä.

Tutkimuksen suunnittelu ja rahoituksen kerääminen on käynnistynyt.

Lähteet

• Mediuutiset
• Helsingin Sanomat