Maailman hepatiittipäivää vietetään 28. heinäkuuta
26.07.2019Maailman hepatiittipäivää vietetään 28. heinäkuuta. Teemapäivän ajankohdaksi valittiin 28.7., sillä se on tohtori Baruch Blumbergin syntymäpäivä. Blumberg oli yhdysvaltalainen lääkäri ja tutkija, joka löysi B-hepatiittiviruksen (HBV) ja kehitti siihen diagnostisen testin ja rokotteen. Blumberg sai tutkimuksestaan lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 1976.
Toiseksi tappavin tauti tuberkuloosin jälkeen
Hepatiitti eli maksatulehdus on toiseksi tappavin tauti heti tuberkuloosin jälkeen ja siihen sairastuu 9 kertaa enemmän ihmisiä kuin HIV:iin. Hepatiittiviruksia on viisi erilaista: hepatiitit A, B, C, D ja E. Veren välityksellä tarttuvat hepatiitti B ja C vaikuttavat 325 miljoonaan ihmiseen maailmanlaajuisesti ja ne aiheuttavat vuosittain 1,4 miljoonaa kuolemaa.
A- ja B-hepatiitteja voidaan ehkäistä rokotuksin. Rokotteet kuuluvat Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa riskiryhmille annettaviin rokotteisiin. Riskiryhmiä ovat mm. verenvuototautipotilaat, ruiskuhuumeiden käyttäjät ja heidän läheisensä sekä miehet, joilla on seksiä miesten kanssa. Jos henkilöllä on työnsä tai työmatkansa vuoksi suurentunut riski altistua A- tai B-hepatiitille, työnantaja kustantaa rokotteen. Matkailijan kannattaa tarkistaa rokotustarve maakohtaisista rokotussuosituksista.
Muita hepatiitteja vastaan ei ole rokotetta. C-hepatiittia voidaan hoitaa lääkkeillä. Kallis hoito onnistuu 90 %:lla potilaista. D-hepatiitti on harvinainen ja se tarttuu vain HBV-tartunnan saaneisiin. E-hepatiittivirus erittyy A-hepatiittiviruksen tavoin potilaan ulosteisiin ja tartunnan voi saada mm. saastuneen ruoan ja veden välityksellä. E-hepatiitti on yleensä vakavaoireinen tauti vain raskaana olevilla.
Maailmanlaajuisesti katsottuna yli 80 % hepatiittiin sairastuneista ei saa tarvitsemaansa hoitoa. Teemapäivän kampanjassaan Maailman terveysjärjestö WHO haluaakin kannustaa kaikkia maita ja kumppaneitaan investoimaan hepatiitin poistamiseen.