Vierasblogi: Rokotukset ehkäisevät pitkittyviä koronaoireita

Pitkäkestoiset koronaoireet eli ns. long covid on merkittävä koronavirus SARS-CoV-2-infektion haitta. Erityisen usein pitkäkestoisia oireita raportoidaan vaikeiden, sairaalahoitoa vaatineiden koronainfektioiden jälkeen, mutta long covid -oireilua voi jäädä myös lieväoireisen akuutin taudin jälkeen. Kuva rokotteiden vaikutuksesta pitkittyneitä oireita vastaan on ollut epäselvä, mutta sitä on tarkentanut yhdysvaltalaistutkimus, joka julkaistiin Nature Medicine -lehdessä.

Myös rokotetuille voi kehittyä pitkäkestoisia koronaoireita

Tutkimus perustui yhdysvaltalaisten veteraanien terveystietoihin tammi–joulukuun välillä vuonna 2021 eli aikana ennen omikronmuunnoksen yleistymistä. Mukana oli noin 34 000 rokotettua (noin 90 % miehiä), jotka olivat saaneet läpäisyinfektion eli sairastuneet koronaan rokotteesta huolimatta. Heidän riskiään saada läpäisyinfektion jälkeen eri sairauksia kuuden kuukauden seuranta-aikana verrattiin kahteen muuhun ryhmään: tartunnan saaneisiin rokottamattomiin (113 000) sekä henkilöihin, joilla ei oltu todettu koronatartuntaa (yli 13 miljoonaa). Tulokset osoittavat, että rokotuksesta huolimatta läpäisyinfektion saaneilla (34 000) oli kuuden kuukauden aikana sairastumattomien kontrolliryhmään (13 milj.) verrattuna huomattavasti enemmän terveysongelmia. Heillä arvioitiin olevan mm. noin 13 ylimääräistä kuolemantapausta sekä 122 pitkittyneen koronataudin oireeksi katsottua tilaa 1 000 henkeä kohden.

Esimerkiksi pitkittyneen koronan tyyppioiretta, uupumusta, oli 15 ylimääräistä tapausta tuhatta kohden. Erityisen paljon enemmän oli sydän- ja verisuonitautitapauksia, mielenterveyden häiriöitä sekä ruuansulatuselimistön ja hengityselimistön sairauksia.  Huomionarvoista oli, että lieväoireisetkin läpäisyinfektiot (ei sairaalahoidon tarvetta) lisäsivät riskiä sairastua erityisesti eteisperäisiin rytmihäiriöihin ja keuhkoveritulppaan.

Koronarokotteet vähentävät huomattavasti riskiä pitkäkestoisille oireille

Rokotetuilla esiintyy kiistatta läpäisyinfektioita. Tutkimukset osoittavat, että akuutin koronataudin jälkeisten oireiden riski riippuu vahvasti siitä, kuinka vaikea alkuperäinen tauti on ollut.

Jos esimerkiksi pitkäkestoisen koronan tyyppioireen, uupumuksen, esiintyvyys nousee lievissä koronatapauksissa alle 8±3 tapauksella tuhatta kohden, niin vakavammin sairastuneilla riski on moninkertainen (sairaalahoitoa vaatineilla noin 45 ja tehohoitoa vaatineilla 67 ylimääräistä tapausta tuhatta kohden). Suomalaisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kolme rokoteannosta estää käytännössä täysin työikäisten vakavat, sairaalahoitoa vaativat infektiot. Sen perusteella rokotteet voi nähdä keskeisen tärkeänä keinona vähentää SARS-CoV-2-infektion pitkäkestoisia terveyshaittoja.

Julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella koronarokotuksen saaneista noin 12 %:lla sairastavuus lisääntyi kuuden kuukauden seuranta-aikana kontrolliväestöön verrattuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomessa 12 % koronarokotetuista kärsisi lisääntyneestä sairastavuudesta altistuttuaan SARS-CoV-2-virukselle. Tämä johtuu useasta syystä:

1. Pitkäkestoisten oireiden kehittyminen on sitä todennäköisempää, mitä vaikeampi tauti on akuutissa vaiheessa ollut. Suomessa rokotteiden tiedetään suojaavan erittäin hyvin vaikeilta tautimuodoilta.
2. Tutkimuksessa läpäisyinfektion saaneiden keski-ikä oli lähes 67 vuotta. Iäkkäillä on nuoria selvästi suurempi riski sairastua vaikeaan tautiin ja siten myös kärsiä infektion pitkäaikaisista haitoista.
3. Läpäisyinfektiossa rokote antoi tutkimuksessa vain hiukan (noin 15 %) lisäsuojaa sairauksien kehittymistä vastaan kuuden kuukauden seurannassa. On kuitenkin huomioitava, että tutkimus tehtiin ennen omikronin yleistymistä, jolloin rokotteet myös vähensivät riskiä oireiselle SARS-CoV-2-infektiolle. Isolle osalle rokotetuista ei siis aiheutunut akuutteja eikä pitkäkestoisia koronaoireita. Tämä myös selittää, miksi tutkimusaineistossa oli huomattavasti enemmän todettuja koronavirusinfektioita rokottamattomilla (yli 113 000 tapausta) kuin rokotetuilla (noin 34 000 tapausta).
4. Omikronmuunnoksen aiheuttama koronatauti on perusterveillä ihmisillä lieväoireisempi kuin aiempien virusvarianttien aiheuttama tauti. Jos pitkäkestoisten oireiden kehittymisen todennäköisyys riippuu myös omikronin osalta taudin vakavuudesta, on pitkittyneiden oireiden riski silloin pienempi aiempiin variantteihin verrattuna.

Rokotteilla saadaan vähennettyä pitkäkestoisten jälkiseurauksien todennäköisyyttä myös läpäisyinfektion tapahtuessa.  Erityisen merkittävää pitkäkestoisten oireidenkin kannalta on kuitenkin se, että rokotetuilla riski sairastua vakavasti vähenee selvästi. Pitkäkestoisten koronaoireiden riskin vähentäminen on yksi vahva peruste sille, miksi meidän kaikkien kannattaa ottaa koronarokotteet suositusten mukaisesti.  
 

Kirjoittaja: 
Mika Rämet 
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori