Vierasblogi: koronarokotesuoja – heikkenevä ja haavoittuva, vai säilyvä ja kestävä?

Mika Rämet 
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori 

Omikronmuunnos vaatii aiempiin variantteihin verrattuna moninkertaisen määrän koronarokotteiden tuottamia neutraloivia vasta-aineita, jotta viruksen soluun pääsy estyy. Ilman niitä seurauksena on rokotettujen läpäisyinfektiot jo muutaman kuukauden kuluttua viimeisestä rokoteannoksesta. Tulisiko koronarokotteita sen vuoksi ottaa jatkossa yhä uudestaan muutaman kuukauden välein?
 

Piikkiproteiini väistää vasta-aineita 

Immuniteetti eli elimistön vastustuskyky muodostuu useasta eri osasta. Parhaimmillaan limakalvojen vasta-aineet estävät viruksen pääsyn solujen sisälle, jolloin altistumisesta ei seuraa lainkaan oireita. Pystyäkseen leviämään väestössä viruksen täytyy kiertää tämä suoja. Esimerkiksi koronavirus on kehittynyt siten, että omikronmuunnoksen piikkiproteiini väistää koronarokotteiden tuottamia, alkuperäistä koronavirusta optimaalisesti tunnistavia vasta-aineita. Näin virus pääsee solujen sisään ja aiheuttaa hengitystieinfektion. Ovatko koronarokotteet tulleet siten toimimattomiksi? 
 

Muistisoluihin pohjaava immuniteetti säilyy pitkään 

Koronarokotteet aktivoivat elimistön puolustusvasteita laaja-alaisemmin kuin pelkästään käynnistämällä vasta-ainetuotannon. Rokotteet aktivoivat myös soluvälitteistä immuniteettia tunnistamaan viruksen infektoimia soluja. Lisäksi rokotteista jää vuosia kestävä jälki muistisoluihin, jotka käynnistävät nopeasti puolustusvasteen kohdatessaan uudestaan piikkiproteiinin. 

Tutkimukset osoittavat koronarokotteiden muodostaman soluvälitteisen immuniteetin toimivan tehokkaasti myös omikronmuunnosta vastaan. Rokotuksen (tai sairastetun taudin) jälkeen elimistöön jäävien muistisolujen on osoitettu tunnistavan piikkiproteiinista useita eri alueita, minkä vuoksi nämä vasta-ainetuotannon käynnistävät muistisolut reagoivat nopeasti eri koronaviruksen muunnoksiin. Eläinmallissa alkuperäinen mRNA-rokote on saanut aikaan yhtä hyvän suojan kuin omikronin mukaan räätälöity rokote. 

Näiden tulosten perusteella suomalaisen aineiston tutkimustulos ei ole yllätys: kolme rokoteannosta on antanut käytännössä 100 % suojan perusterveille 18–69-vuotiaille sairaalahoitoa vaativaa omikronin aiheuttamaa koronatautia vastaan. 

Koronarokotteet ovat erittäin hyvin toimivia ja niiden antama suoja säilyy hyvin. Kun rokotteilla halutaan estää vakavia tautitapauksia, ei perusterveiden työikäisten neljänsillä rokoteannoksilla ole kiirettä.

Teksti: Mika Rämet